Tuutorointia, kasvinistutusta ja kesäfiilistelyä

Heipä hei!

Valmennuskurssin tuutorointi alkaa olla jo purkissa: Enää on jäljellä huominen päiväkurssin viimeinen tuutorointi ja keskiviikkona iltakurssin vastaava setti. Keskiviikoksi mut pyydettiin myös valvomaan maantiedon harjoituspääsykoetta, eli pääsen sinne istuskelemaan muutamaksi tunniksi rahaa vastaan :D Ensi viikolla on sitten bilsan harjotuskokeen valvonta. 

Oon nauttinu tuutoroinnista hirveesti. Ei se ole oikeestaan mitenkään kummallista puuhaa - lähinnä mietin edellisenä iltana mistä puhun ja kirjoitan asioita ylös, että muistan tärkeimmät. Silti sinne on joka kerta tosi kiva mennä ja musta on tosi kiva kertoa asioista, varsinkin opiskelusta ja ainejärjestöjutuista kurssilaisille, jotka kuuntelevat korvat höröllään ja silmät suurina. 
Kurssilaiset on jääneet joka kerta kuuntelemaan mun juttuja kurssin jälkeen ja pahoitelleet, jos ovat joutuneet kiiruhtamaan esimerkiksi perjantain kaukojuniin. Oon myös ollut positiivisesti yllättynyt kurssilaisten aktiivisuudesta ja siitä, että multa on uskallettu kysyä paljon kysymyksiä. Lähes jokainen tuutorointi on venynyt vähintään kymmenellä minuutilla, kun olen jäänyt vastailemaan muutamien ihmisten kysymyksiin. Toisaalta oon siitä vain iloinen :)

Tiedekunnan tuutorikoulutukset päättyivät tänään ja nyt pitäisi enää ottaa tuutorikuvat ja tehdä tuutorointisuunnitelma ennen kesää. Orientoiva viikko alkaa normaalisti elokuun viimeisellä viikolla ja ryhmäjaot meille kerrotaan jo paria viikkoa aiemmin, että päästään sitten lähettelemään fukseille kortteja :D Ens vuodesta voi tulla yllättävän hauska ;)

Asiasta viidenteen: Sain vihdoin pyöräni tuotua Helsinkiin ja testasin reittiä Viikkiin lauantaina. Tietysti eksyin menomatkalla (tai oikeastaan vain kiersin hiukan), joten yhteensä matkaa kertyi noin 25km. Oon huomannut, että nykyään mun ulkoilu rajottuu aika pitkälti koti - juna-asema - bussipysäkki - koulu -välille, ja sillon harvoin kun enää ulkoilen kunnolla, en koskaan kato ympärilleni. Olin ku eri maailmassa, kun lauantaina pyöräilin ekaa kertaa Kannelmäen metsissä :D Ehkä se pieni biologi mussakin asuu, kun kaikkia kukkia ja lintuja piti pysähtyä katsomaan! Mä jopa tunnistin aika monta lajia, muitakin kuin valkovuokot...

Eilen me oltiin Kalin kanssa shoppailemassa kesävaatteita ja uusia kenkiä, mutta päädyin samalla reissulla ostaman muutaman kukkaruukun. Valkoisiin ruukkuihin istutin Iipun lähettämät kukansiemenet ja mustiin muutamia yrttejä. Nyt vaan peukut pystyyn, että ne selviää mun käsittelyssä hengissä... 

Tänään puolestaan tilasin parvekkeelle penkin ja siihen pehmusteet - saa sinnekin kivan löhöilypaikan kesäksi :)

Tulevista viikoista sen verran, että mulla on tulossa vielä hurja kasa tenttejä ja ensimmäinen kesäkurssi alkaa jo 3. kesäkuuta. Kali puolestaan lähtee pariksi viikoksi Kanadaan jo vajaan kahden viikon päästä. Lisäksi Iipun pitäis tulla käymään meillä ens viikolla ja niin pois päin :)

Yours, anni

Uusia tuulia

Viimeisestä postauksesta on kulunut rapiat kolme kuukautta, mutta mun elämässä kaikki rullaa edelleen omalla painollaan, vaikka uudet tuulet puhaltaakin jo!

Kevät on jo pitkällä ja muutamia muutoksia arjessa on tapahtunut. Ensinnäkin me saatiin helmikuun alussa Ulvilaan uusi perheenjäsen, pieni cairnterrierityttö Eevi. Elämä kotona on saanut ihan uutta energiaa, kun tämä meidän kuopus pitää siellä päässä koneet käynnissä ja ihmiset varpaillaan!
Tietysti Eevi on laittanut vauhtia myös meidän mummoihin, 11- ja 9-vuotiaisiin isosiskoihinsa ;) 
On se sellanen riiviö... Karkailee naapureihin, varastaa puruluut toisilta koirilta, järsii sormia ja puree korvia - meidän kaikkien. Mutta on se myös niin kaunis, kiltti, energinen ja ennen kaikkea rohkea pieni otus. On välillä aivan sietämätön ikävä tätä enkeliä :)

Täällä Helsingin päässä oon alottanut hommat Valmennuskeskuksen bilsan valmennuskurssin tuutorina. Homma on tosi hauskaa kun alkujännityksestä selviää! Kurssilaiset kuuntelee ihanan keskittyneesti ja suureksi yllätyksekseni ne myös uskaltaa kysyä kysymyksiä :D On tosi kiva jakaa kokemuksia ja kannustaa, sanoa että kattokaa nyt millanen urpo mä olen, ja silti mä pääsin sisään! Monet näyttää helpottuneilta, kun kerron, että mäkin olin viime keväänä välillä ahdistunut ja epävarma ja että en mäkään kirjoittanut seitsemää ällää. En kirjottanut yhtäkään... Haluan antaa niille toivoa nyt kun tiedän, ettei pääsykoelukeminenkaan ole mahdoton urakka :) 
Käyn sekä ilta- että päiväkurssilla tuutoroimassa kolme kertaa, minkä lisäksi olin avausluennolla höpisemässä ja valvon toukokuun puolivälissä kurssin harjoituspääsykokeen. Oon myös ollut jo kerran yhden kurssilaisen kanssa tekemässä tälle lukusuunnitelmaa kurssin ulkopuolella :)

Valmennuskurssituutoroinnin lisäksi oon tuutorina bilsalla ensi syksynä yliopistolla. Meillä on ollut vasta ensimmäinen tuutorikoulutus ja jäljellä on tässä keväällä vielä kaksi kertaa ennen elokuun "kertausta", orientoivaa viikkoa ja lukukauden alkamista. Muut tuutorit koulutuksessa vaikuttaa mukavilta ja osan tietysti tunnen ennestään bilsalta ja molekyylibilsasta. Eli ensi syksyä odotellessa - toivottavasti siellä on sitten monta valmennuskurssilaista fukseina ;)

Omat opinnot on mennyt keväällä vuoroin hyvin ja vuoroin huonosti, mutta opintopisteet saan kyllä kasaan ja parit hylätyt tulee uusittua :D Tällä hetkellä on menossa muun muassa eläin- ja kasvituntemuksen kurssit ja huomenna alkaa biostatistiikka (biosadistiikka).

Myös meidän ainejärjestön, Symbioosin, jokavuotinen lastentapahtuma Vappushokkelo alkaa olla käsillä ja olen huomenna menossa taas vähän askartelemaan tapahtumaa varten.

Eli kyllä tässä ohjelmaa riittää! Lumet sulaa ja ilmat lämpenee vähitellen ja ensi viikolla saan pyöräni tänne, jotta voin ruveta polkemaan Viikkiin (saa nähdä löydänkö sinne...). Eli lukuvuoden loppurutistus jäljellä, muutama tentti ja sitten alkaakin jo kesäloma, joka mulla tosin koostuu paljolti kenttäkursseista ja kesätöistä :)

Kauniita unia...


Yours, anni

7. Päivä, Paras ystäväni

Hyppäsin laiskuuttani nyt päivien 4, 5 ja 6 yli, mutta ei niistä postauksista olis kovin kummosia tullutkaan... En yksinkertasesti pysty postaamaan joka päivä, vaikka haaste sitä kuinka vaatis :D

7. Paras ystäväni

Mun paras ystävä on Ida-Maria, eli Iipu, joka muutti mun naapurustoon syksyllä -98. Kaikki alko siitä, kun äiti oli huomannut pienet tytöt leikkimässä naapuritalon pihalla ja (suurista vastusteluistani huolimatta) raahas mut sinne yhtenä päivänä.

No, sen ikäsillä ei tietenkään alku-ujouden jälkeen paljon estoja ole ja meistä tuli ystäviä nopeasti. Kasvettiin aika tiiviisti yhdessä Iipun, Iipun pikkusiskon ja muiden naapuruston lasten kanssa.

"Noora 3v, Anni 4v, Iipu 5v", lukee tyttöjen kotitalon pihakeinussa :D

Kesä 2010

Me oltiin samalla luokalla koko ala- ja yläaste, sekä rinnakkaisilla luokilla lukiossa. Meidän ystävät vaihtu ja kaveripiiri muotoutu vuosien mittaan, mutta ei se meihin koskaan päässyt kunnolla vaikuttamaan. 

Me oltiin aina yhdessä: koulumatkoilla, koulussa, futistreeneissä, vapaa-ajalla ja kesäsin uimassa, rullaluistelemassa tai leikkimässä pihalla. Yökyläiltiin ja nukuttiin teltassa kesäsin, käytiin toistemme mökeillä, oltiin samalla riparilla ja valmistuttiin ylioppilaiksi samassa juhlasalissa samana päivänä, eri puolilta lavaa toisillemme virnuillen. 

Taustoiltamme ja luonteeltamme me oltiin ja ollaan aika erilaisia. Mä olen suorapuheinen ja mulla on terävä kieli, Iipu on se kiltti ja rakastettava. Toinen tuli "ehjästä" ja toinen avioeroperheestä. Toisella oli sisko, toisella veli (tosin me molemmat saatiin myöhemmin yksi veli lisää), toinen oli tumma ja toinen vaalea. Toinen oli enemmän kuvaamataidollisesti ja urheilullisesti lahjakas, toinen musiikillisesti ja sanallisesti. Toinen oli sukunsa kanssa todella läheinen, toinen ei niinkään. Molemmilla oli paljon sanottavaa ja nähtävää, unelmia ja vilkas mielikuvitus.

Kesä 2009

Siinä missä ihminen joutuu käymään läpi kaikki ne muutokset, joita meissä itsessämme tapahtuu henkisellä tasolla, me saatiin nähdä ne muutokset myös siinä toisessa. Musta tuli tällanen ja Iipusta tuli tollanen, mutta me ollaan aina oltu ja tullaan aina olemaan me.

Iipu on lyhyt, kaunis, hauska ja luova, ja se on kaikki nää vuodet onnistunut pitämään kiinni siitä lapsekkaan viattomasta tavastaan katsoa maailmaa ja ihmisiä. Se jaksaa loputtomasti uskoa hyviin ja kauniisiin asioihin ja näkee ne myös muissa sillon, kun me ei nähdä niitä itse. Iipu saa mut nauramaan aina tyhmillä jutuillaan, oli se sitten kasvotusten, tekstarilla tai facebookin chatissa. 

Lontoo kevät 2010

Jos mä muuton jälkeen olen jotain asiaa ikävöinyt, niin tätä ihmistä. Sitä miltä tuntuu, kun joku niin tärkeä on koko ajan niin lähellä. Matka Helsingistä Ulvilaan ei ole pitkä, mutta huonoina päivinä tuntuu kuin meidän välillä olis valtameri. Toisaalta useimmiten keskustelun avaaminen facebook-chatissa riittää mulle ja usein unohdan maailman pahuuden sillä sekunnilla.

Iipun blogiin pääset tästä!

Oot parhaista parhain, mut senhän sä jo tiesitkin ;)

Risteilyllä syksy 2010

Yours, anni 

3.Päivä, Minun vanhempani

Viikonloppu alkaa vihdoin ja aloitin sen kevyesti 3 tunnin päiväunilla. Nyt istun sohvalla peiton alla, kone kädessä ja katon Criminal Mindsia. Huomenna shoppailemaan!

3. Minun vanhempani:

Mun äiti täyttää maaliskuussa 48. Sillä on lyhyet ruskeat hiukset, siniset silmät ja se on mua kaksi milliä lyhyempi. 

Äiti on kotoisin Kemijärveltä, vaikka muuttikin melko nuorena perheensä kanssa Kuortaneelle Pohjanmaalle. Yläasteen jälkeen se kävi musiikkilukion ja muutti vuosi valmistumisensa jälkeen Helsinkiin aloittaakseen opinnot Kauppakorkeakoulussa. 

Tällä hetkellä äiti on töissä pankissa controllerina ja vapaa-ajallaan se lenkkeillee meidän koirien kanssa, käy kaikenmaailman joogissa ja jumpissa sekä sauvakävelee ja lenkkeilee ystäviensä kanssa. Lisäks se rakastaa kattoa Hercule Poirotia, Miss Marplea ja muita vanhoja rikosdraamoja.

Luonteeltaan äiti on hyvin paljolti samanlainen ku minä, mutta paljon sosiaalisempi :D Se on työpaikalla tunnetusti ilonen ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Siksi osa äidin parhaista kavereista onkin työkavereita :)

Mun isä puolestaan täyttää kesällä 49 (ja vuoden päästä on viiskymppiset!). Se on vaan inan päälle 170 senttiä pitkä ja sillä on ihan lyhyet vaaleahkot hiukset, siniset silmät ja silmälasit. 

Iskä on kotosin Helsingistä Lauttasaaresta. Lukion jälkeen se pääsi eläinlääkikseen ja nyt sillä on ollut 20 vuotta oma vastaanotto.  Vapaa-ajallaan iskä urheilee (käy salilla, pyöräilee kesäsin, treenaa kotona ja kuntopyöräilee), käy usein elokuvissa, kattoo rikossarjoja ja remppaa millon mitäkin. 

Iskällä on mahtava luonne ja hyvä huumorintaju, mutta osaa se olla aika hiljanenkin. Iskään mulla on nykyään tosi hyvät välit ja me ymmärretään toisiamme :)

Vanhempieni yhteisestä taustasta sen verran, että ne tapas Helsingissä opiskeluaikana ja meni naimisiin Kuortaneella kesällä 1988. Iskän valmistumisen jälkeen 90-luvun alussa ne muutti Raumalle, missä iskä oli jonkun aikaa töissä siskonsa eläinlääkäriasemalla. Mun veli oli 1,5-vuotias ja mä puolivuotias kun me muutettiin Ulvilaan kesällä -94. Iskällä oli tällöin jo ollut oma vastaanotto pari vuotta. 

Me ollaan aina perheenä matkustettu paljon, mutta mun vanhemmat matkustaa myös kahdestaan useemman kerran vuodessa. Ne käy yhdessä elokuvissa viikonloppusin, jakaa kotityövuorot keskenään ja nauttii arjesta :)

Tänä kesänä niillä on 25-vuotishääpäivä!

Yours, anni   

 

Haaste - 31 päivää: 1. Päivä, Esittele itsesi

"Sinut on haastettu blogin sisällönedistämistalkoisiin! Kun saat haasteen, kirjoitat seuraavan 31 päivän aikana jokaiselle päivälle annetusta aiheesta syväluotaavan bloggauksen (ei vain muutamalla sanalla), joiden ansiosta lukijat saavat tietää lisää sinusta! Kun olet saanut haasteen, jaa sitä eteenpäin viidelle bloggaajalle joista haluaisit tietää lisää!"

Päivä 1-Esittele itsesi

Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen harrastukseni
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 - Viimeinen hetki

1.Esittele itsesi

Tää on aina yhtä mielenkiintosta :D 
 Mun nimi on Anni, oon 19-vuotias ja opiskelen biologiaa Helsingin yliopistossa. Mulla on olkapäihin ulottuvat ruskeat hiukset ja siniset silmät, ja oon tarkalleen ottaen 164,7 senttiä pitkä ja painan... no ei.

Mä rakastan liikkumista ja oon harrastanut futista kohta kymmenen vuotta. Oon myös soittanut poikkihuilua ja valmistunut musiikkiopistosta viime keväänä. Näiden lisäks tykkään lenkkeillä, touhuta koirien kanssa, lukea, laittaa ruokaa, matkustella ja nukkua.

Oon kotosin Ulvilasta Satakunnasta ja mun perheeseen kuuluu isä, äiti, vuotta vanhempi isoveli, pikkuveli vuosimallia -99 ja kaksi cairnterrieriä. 

Mulla on muutama hyvä ystävä ja jonkun verran kavereita. Useimmiten kotikaupungissamme me ajellaan tai roikutaan Mäkkärissä tai ABC:llä :D Lisäks ollaan aika hyviä järkkäämään kotibileitä!

Mä haaveilen urasta luonnon ja eläinten parissa, mutta mua kiinnostaa myös kielet ja kirjallisuus (ja milloin mikäkin). Toivon että saan tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla, matkustaa paljon ja elää elämääni haluamallani tavalla.

Oon kova murehtimaan ja suremaan, ja jos mitään murehtimisen arvoista ei ole, mä keksin kyllä jotain. Koen silti olevani suhteellisen onnellinen ja tyytyväinen arkeeni ja elämääni :)

 Yours, anni