Afternoon in Africa

Tänään mulla oli taas vapaapäivä, ja kovan miettimisen jälkeen keksin itselleni edes yhden aktiviteetin: vierailin Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Idean sain, kun näin ohikulkiessani tämän mainoksen museon ulkoseinässä. Hinta oli opiskelijalle huikeat 4 euroa, joten miksipä ei? Toivoin hyötyväni käynnistä jotenkin myös bilsaa silmällä pitäen, ja itse asiassa se toimi mukavasti pienenä kertauksena. Muun muassa maailman synnyllä ja Suomen luonnolla (jotka molemmat kuuluvat pääsykoevaatimuksiin) oli museossa omat osastot. En siis jättänyt vierailua vain Afrikan osastoon, niin kuin otsikko ehkä antaa ymmärtää :D 

Ekana tutustuin Afrikkaan:

"Grey Go-away-Bird, nimi ei voi johtua muusta kuin linnun kauheasta äänestä"

Näyttelyn tekijät olivat olleet tutkimusmatkalla Namibiassa, missä heidän mukanaan oli taiteilija Seppo Polameri. Hän piirsi näitä luonnoksia, jotta museon taustamaalausten luominen Helsingissä olisi helpompaa. Näitä piirroksia oli kymmeniä.

Afrikan arteet -näyttely on yksi museon vaihtuvista näyttelyistä, joten osuus itsessään oli melko pieni. Seuraavaksi siirryin yläkertaan Maailman luonto -näyttelyyn, jossa itse asiassa olen käynyt aikaisemminkin joskus muutama vuosi sitten. Näyttely oli jaettu osioihin, joista ensimmäinen oli Kylmä vyöhyke. Sitä seurasivat muun muassa savannit, sademetsät, Australia, Uusi-Seelanti ja niin edelleen.

Mun mielestä toi vesi on vaan niin hienosti tehty!

Vähän heijasti...

Yö Afrikassa

Sademetsän otus

Joku australialainen tintti

Seuraavassa kerroksessa oli maailman historiasta kertova näyttely, josta en nyt jaksanut montaa kuvaa ladata. Tää oli ku suoraan bilsan kirjasta, jaksoin jopa ekaa kertaa opetella ulkoa maailmankaudet...

Mun mielestä tää teksti oli hyvä. On totta, että tutkijat eivät tiedä, miten ja miksi elämä syntyi alkumaapallon oloissa, mutta se syntyi joka tapauksessa. Evoluutio voidaan todistaa, eikä se ole uskonasia. Silti sitä pienintä tapahtumaa ei olla saatu selville, vaikka se oli kaiken alku. Häiritsevää.

Hui

Pienen pieni ammoniitti (halkaisija 80cm)

Suomen luonnosta en jaksanut ladata kuvia, sillä uskon että se on meille kaikille enemmän tai vähemmän tuttu... Kiertelin kuitenkin senkin läpi ja kertasin muun muassa soiden ja järvien lajeja :D Muutama koululaisryhmä siellä oli, ja kun meni hermot, tiuskasin kahdelle pikkulikalle, että nyt hiljempaa, tämä on museo. Ihan ku se olis mun tehtävä niitä komentaa, mutta kävi vaan niin sääliks niitä paria opettajaa, jotka yritti komentaa montaa kymmentä eri kerroksissa juoksevaa lasta samaan aikaan. Ne kiersi mut kaukaa sen jälkeen...

Reissun jälkeen tulin takasin mummille ja sain luettua ihan mukavasti. Nyt katon Chelsea-Barca-ottelua ja meen sitten pikku hiljaa nukkumaan. Huomenna on taas kurssi ja sitten seuraavaan kertaan onkin viikon tauko :)

Kauniita unia ja hyvää viikon jatkoa!

Yours, anni