sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Viikonloppua, jääkiekkoa ja futista

Sunnuntai-ilta ja viikonloppu lopuillaan. Perjantaina suunnitelma oli lähteä kurssin jälkeen kotiin kello 21.00 bussilla. Kurssipaikalle päästyäni minulle ja muutamalle muulle hyvissä ajoin saapuneelle kerrottiin, että kurssi onkin siltä päivältä peruttu. Hiukan jäi epäselväksi, mistä oli kyse, mutta ilmeisesti koulussa järjestettiin joku leiri? En tiedä. Suuntasin sitten samantien 3T-ratikalla yhden pysäkinvälin Kampille ja kävin ostamassa bussilipun. Ostin vähän eväitä ja kattelin sitten hetken Nivea for menin järjestämää cheerleader-esitystä Kampin ala-aulassa ennen kun lähdin odottamaan bussia laiturille numero 23.

Olin Ulvilassa puoli yhdeksän maissa ja siellä mua odotti valmiina äidin auto, jolla suuntasin suoraan kavereiden kanssa kattomaan Suomen avausottelua! Missasin ekan erän (ja ainoan maalin...), mutta olihan siinä sitten vielä kaksi erää jäljellä, vaikkei ne kyllä mitenkään huikean vauhdikkaita olleet... Illalla grillattiin kavereiden kanssa ja Kalin kanssa lähdettiin kotiin joskus ennen (vai jälkeen?) puolenyön.


Lauantaina meidän joukkuetta odotti kauden avausottelu Mynsterin kotikentällä erästä Turkulaista joukkuetta vastaan. Mua hiukan jännitti koko homma, kun en oo päässy koko keväänä treenaamaan ku pari kertaa salissa talvella. Kuntoa oon yrittäny pitää yllä ja kyllä se on ihan hyvänä pysynyt, mutta kosketus palloon on ollut todella vähäistä. Samalla olin vähän huolissani joukkueen kyvystä pelata yhteen, kun niin moni itseni lisäksi on ollut poissa treeneistä, ettei kunnon joukkuekuvioita olla ihan entisellä tavalla päästy harjoittelemaan - ainakin näin olen ymmärtänyt. Muiden poissaolo on siis tavallaan pois myös niiltä, jotka ahkerasti ja tunnollisesti reeneissä käyvät...

Peli meni silti mun mielestä todella hienosti olosuhteet huomioon ottaen! Oli vähän kosteaa/tihkusadetta, mutta varsinaiselta sateelta vältyttiin. Hävittiin lopulta vain
1-2. Tein itse tuon meidän yhden maalin, vaikkei se sitten lopulta voittoon tai tasapeliin riittänytkään. Aikalailla tuurilla meni sisään, mutta ainakin se toteutti pelissä sen ohjeen, mitä valmentajat aina karjuu kentän laidalla: "Menkää loppuun asti." Ikinä ei voi tietää, milloin maalivahdilta lipsahtaa pallo käsistä. Siitä ei synny hienoja osumia, mutta maali mikä maali :D Muuten en sitten omaa pelaamistani voikaan kehua, mutta musta tuntuu, että kyllä tää tästä lähtee :) 
Moneen kertaan oli maalipaikat lähellä meidän pelaajilla. Samalla muutamat veti todella komeita vapareita ja kulmia. Antautuminen oli kans aika totaalista, kun yhdeltä aukes jopa silmäkulma, kun päät osu vastustajan kanssa yhteen oikeen kunnolla. Esimerkillinen pelaaja!


Nyt unta palloon ja huomenna taas kirjojen ja kurssin pariin. Ensimmäinen solubiologian kurssikerta :)


Öitä!


Yours, anni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti